Gästgivarsin mukaan nyt on pidettävä huolta siitä, että lakialoite hyväksytään eduskunnassa. Hänen mielestään on suuri puute, ettei eläkeläisillä ole mahdollisuutta osallistua päätöksentekoon työeläkeyhtiöissä.
Hänen mukaansa niillä, jotka ovat koko aktiiviuransa ajan säästäneet osan palkastaan, tule olla vaikuttamismahdollisuus eläkesäästöjensä hoitoon, sijoitukseen ja tuottoon.
Gästgivars kertoo, että hänen aikanaan eduskunnassa työeläkeyhtiöitä on usein arvosteltu. Arvostelu on kohdistunut hallituksiin ja toimitusjohtajien palkkoihin ja palkkioihin sekä sijoituksiin. Mm. eläkeläiset ovat olleet huolissaan siitä, miten eläkerahat riittävät.
Hänen mielestään Suomen työeläkeyhtiöt ovat pääosin hyvin hoidettuja ja eläkejärjestelmä on hyvä, sillä suurin osa yhtiöistä on keskinäisiä eli vakuutetut omistavat ne. Siksi hänen mielestään vakuutettujen tulee olla myös mukana päätöksenteossa. Työikäisillä on liittonsa, joiden kautta edunvalvonta tapahtuu. Mutta kun henkilö jää eläkkeelle, vaikuttaminen työeläkeyhtiöiden päätöksentekoon jää vähemmälle. Gästgivarsin mukaan juuri tähän tulee puuttua. Hän vaatii eläkeläisten edustukseksi 25 prosenttia eli neljäsosan hallintoneuvostojen jäsenistä.
Gästgivars kertoo kypsytelleensä asiaa jo 14 - 15 vuotta. – Eläkevarat Suomessa ovat 160 miljardia euroa, joten kyse ei ole pikkuasiasta, hän sanoo. – Ja yhä useammat tahot haluavat sijoittaa rahat start up-riskisijoituksiin. Tässä piilee vaara, että eläkerahat menetetään. – Sitä paitsi eläkeläisiä on Suomessa jo nyt 1,5 miljoonaa, miksi heillä ei ole mitään sanomista omiin säästöihinsä? hän kysyy.
Työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain mukaan vähintään puolet työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoneuvostojen jäsenistä tulee olla vakuutuksenottajien ja vakuutettujen edustajia. Nämä edustajat valitaan keskeisten työntekijä- ja työnantajajärjestöjen ehdotuksesta. Eläkeläisillä ei tällä hetkellä ole omaa edustusta työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoneuvostoissa.
Eläkeläisjärjestöjen edustajien mukanaolo hallintoneuvostoissa lisäisi myös eläkejärjestelmän avoimuutta. Jos eläkeläisten edustajilla olisi neljäsosa työeläkeyhtiöiden hallintoneuvostopaikoista, olisi heillä myös yksi tai kaksi hallituspaikkaa. Tämä lisäisi eläkejärjestelmämme uskottavuutta ja hallinnon tasapuolisuutta.