Julkisen palvelun digitalisoinnista ja sähköisten palvelujen lisääntymisestä pitäisi kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen (kesk.) mielestä kyetä tiedottamaan riittävän ymmärrettävästi ja yksinkertaisesti.
– Mietimme nyt ministeriössä entistä enemmän sitä, miten viesti digitalisaatiosta saataisiin välitettyä kansalaisille arkipäiväistetyssä ja ymmärrettävässä muodossa, Vehviläinen sanoi Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n järjestämässä Eläkeläisparlamentti-tilaisuudessa.
Hän kertoi, että erityisesti ikäihmisille suunnattua tiedotuskampanjaakin on pohdittu.
– Haluamme altistaa itsemme sille, että olemme valmiita keskustelemaan näistä uudistuksista.
Vehviläinen sanoi ymmärtävänsä, että moni ikäihminen kokee suurta epävarmuutta ja pelkoa siitä, kehittyykö maailma semmoiseksi, ettei asioitaan enää pysty hoitamaan ilman tietotekniikkaa .
– Ei se niin voi mennä. Vaikka kehitämme sähköistä asiointia, on jatkossakin oltava tarjolla vaihtoehtoja niille, jotka eivät pysty ottamaan käyttöön uusia menetelmiä.
Vehviläinen kertoi eetulaisille hallituksen ”kunnianhimoisesta tavoitteesta” : kansalaisten viranomaisasioinnissa siirrytään paperikirjeiden sijaan käyttämään ensisijaisesti sähköistä postilaatikkoa.
– Sähköisen postilaatikon käytöstä on siis tulossa velvoite. Mutta laissa säädettäisiin myös selvästi, ketä velvoite ei koske, Vehviläinen painotti. Hän mainitsi esimerkkinä muistisairaat ja sellaiset ikääntyneet, joilla ei ole edellytyksiä ottaa käyttöön tietotekniikkaa.
Esikuvana on Tanskan malli, jossa tehtiin sähköinen viestinvälitys viranomaisasioinnissa kansalaisille velvoittavaksi vuonna 2014. Tanskassa yli 15-vuotiaiden kansalaisten on avattava itselleen oma digipostilaatikko ja seurattava sinne tulleita viranomaisviestejä ja asiakirjoja samalla tavalla kuin perinteistä postia.
– Tanskalaisista 89 prosenttia avasi sähköisen postilaatikkonsa ensimmäisen vuoden aikana. Lakiin on kirjattu vapautus niille kansalaisille, jotka eivät pysty käyttämään sähköistä asiointia, Vehviläinen kertoi.
Siirtymisen sähköiseen postilaatikkoon on määrä tuoda julkiselle hallinnolle merkittäviä säästöjä. Esimerkiksi Kela ja Verohallinto käyttävät paperipostiin vuosittain yhteensä 24 miljoonaa euroa, Vehviläinen summasi.
Huomisen kynnyksellä:
Yhteiskunnan asenteissa petrattavaa
Eläkeläisparlamentin alkajaisiksi TNS Gallup Oy:n edustaja Juhani Pehkonen esitteli EETUn teettämää Huomisen kynnyksellä 2016 -tutkimusta 55-84 -vuotiaiden tulevaisuuden näkymistä.
Tutkimuksen mukaan 75 prosenttia ikääntyneistä kokee tulevansa kohdelluksi toisen luokan kansalaisina.
EETUn tämän vuoden puheenjohtaja Martti Korhonen luonnehti tätä tulosta ”suorastaan järkyttäväksi”
– Missä vika on? Asenteissa vai jossakin muualla? Eläkeläisjärjestöillekin on haaste se, kuinka voimme vaikuttaa yhteiskunnan asenneilmapiiriin.
Korhonen moitti sitä tapaa, jolla yhteiskunnallista keskustelua muun muassa eläkekysymyksissä yritetään kääntää sukupolvien väliseksi vastakkainasetteluksi.
– Kärjistetysti väitetään, että nykyeläkeläiset ahneuksissaan syövät tulevien sukupolvien eläkerahoja. Luodaan vääriä mieiikuvia. Puhutaan keskiarvoista, isoista eläkkeistä ja eläkeleikkureista. Kuitenkin lähes neljännes eläkeläisistä elää alle tuhannen euron kuukausieläkkeellä, Korhonen muistutti.
Myös EETUN varapuheenjohtaja Matti Hellsteniä huolestutti tieto, että niin moni ikäihminen kokee tulevansa kohdelluksi toisen luokan kansalaisena.
–Haluan olla positiivinen ja uskoa, etteivät päättäjät tahallisesti meitä sorsi. Mutta asenteissa ja käsitteiden käytössä on parannettavaa.
– ”Suuret ikäluokat” ovat julkisessa keskustelussa aikamoisia syntisiä: Ensin täyttivät koulut ja pitivät työpaikat niin, että nuoret jäivät työttömiksi, sitten tukkivat terveyskeskukset ja nyt romahduttavat eläkejärjestelmän. Välillä tuntuu siltä, että oikeastaan kaikki muu paitsi rutto ja kolera ovat suurten ikäluokkien syytä, Hellsten lohkaisi.
Sitä Hellsten tervehti tyytyväisenä, että tuoreen Huomisen kynnyksellä -tutkimuksen yläikäraja on nostettu aiempien tutkimusten 79:stä vuodesta 84:aan vuoteen.
– Juuri EETU aikanaan nosti keskustelua siitä, miksi tutkimusten otosjoukko päättyy 79-vuotiaisiin, ikään kuin ihminen muuttuisi ajatuskyvyttömäksi sen jälkeen. Nyt olemme nostaneet rajan tässä tutkimuksessa, ja uskon, että muut tutkimukset seuraavat perässä.
Teksti ja kuva: TUOMAS TALVILA
Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen antoi ajankohtaiskatsauksen maakuntauudistuksesta ja julkisen hallinnon digitalisoinnista.