Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry kiinnittää ensi vuonna erityistä huomiota ikäihmisten vaikutusmahdollisuuksiin tulevilla hyvinvointialueilla. Tässä työssä EETU hyödyntää jäsenjärjestöjensä alueellisille yhteistyöelimille tehdyn tuoreen kyselyn tuloksia.
”EETU hakee julkisuutta sille äärettömän tärkeälle työlle, jota aktiiviset vapaaehtoisemme tekevät. Se on mitä suurimmassa määrin henkistä ja fyysistä terveystoimintaa ja täsmälääkettä ihmisten yksinäisyyteen. Vapaaehtoistyö ansaitsisi nykyistä parempaa arvostusta muun muassa maksuttomien toimitilojen muodossa”, totesi Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n toiminnanjohtaja Timo Kokko EETU:n syyskokouksessa.
Syyskokous valitsi vuorotteluperiaatteen mukaan EKL:n puheenjohtajan Simo Paassillan EETU:n puheenjohtajaksi 2022. Puheenjohtajuutta hoitaa vuoroin jokin kuudesta jäsenliitosta. Tänä vuonna vetovastuussa on ollut Eläkeläiset ry.
Toimintavuotena 2022 EETU teettää perinteisen, kolmen vuoden välein toteutettavan Huomisen kynnyksellä -tutkimuksen. Tutkimussarjassa on mm. selvitetty 55–84-vuotiaiden käsityksiä ikääntyvien ja iäkkäiden ihmisten ongelmista, suhtautumista eläkeläisjärjestöihin sekä luottamusta eläkejärjestelmään.
EETU:n ensi syksyn Eläkeläisparlamentin aiheena on eläkeläisköyhyys ja sen torjuminen.
”Suomeen on laadittava toimenpideohjelma, jolla eläkeläisköyhyys poistetaan. Ohjelmassa pienituloisten eläkeläisten asemaa on tarkasteltavana kokonaisuutena. On haettava aidosti vaikuttavia toimia heidän tilanteensa parantamiseksi. Merkittävässä osassa eläkeläisten toimeentulon kannalta ovat myös palvelut, niiden saatavuus ja saavutettavuus sekä hinta/maksutaso”, toimintasuunnitelma toteaa.
EETU ry:n vuoden 2022 varapuheenjohtajuutta hoitaa vuoden 2023 puheenjohtajajärjestö Eläkeliitto ry. Uuden hallinnon varsinainen toimikausi alkaa vuoden 2022 alusta.
Syyskokous pidettiin 26. marraskuuta Kelan tiloissa Helsingissä. Kokouksen pohjustukseksi eetulaiset kuulivat Kelan lakiyksikön päällikön Mia Helteen katsauksen laitoksen ajankohtaisiin asioihin.
Eläke-, opinto- ja perhe-etuuksien osaamiskeskuksen päällikkö Heli Hänninen esitteli perhe-eläkeuudistusta, jota koskeva laki hyväksyttiin toissa viikolla.
”Uudistetun perhe-eläkkeen tavoite on turvata nimenomaan sopeutumisajan toimeentuloa. Tätä korostaa leskeneläkkeen muuttuminen määräaikaiseksi vuonna 1975 ja sen jälkeen syntyneillä”, Hänninen kertoi.
Uudistus parantaa lasten ja lapsiperheiden asemaa. Avopuolisot saavat oikeuden leskeneläkkeeseen tietyissä tilanteissa.
Muutokset tulevat voimaan ensi vuoden alusta. Perhe-eläkeuudistus ei koske leskiä, jotka jo saavat leskeneläkettä. Heidän eläkkeenmaksunsa jatkuu aivan kuten ennenkin.
Teksti: Tuomas Talvila