Euroopan unioni on jäsenvaltioidensa muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto. Sen päätöksentekoon osallistuu kolme keskeistä toimielintä: Euroopan parlamentti, joka edustaa EU:n kansalaisia; Euroopan unionin neuvosto, joka edustaa EU-maiden hallituksia sekä Euroopan komissio, joka edustaa koko EU:n etuja.
Euroopan parlamentin kotipaikka on Strasbourg. Siellä pidetään joka vuosi 12 neljän päivän pituista täysistuntoa. Lisäksi Brysselissä pidetään vähintään kuusi kahden päivän pituista istuntoa vuodessa. Myös valiokuntien työskentely ja kaikki kuulemistilaisuudet tapahtuvat Brysselissä. Valiokuntien lausunnot ja ehdotukset käydään läpi parlamentin istunnoissa, joihin osallistuvat kaikkien jäsenmaiden edustajat.
Parlamentti hyväksyy EU:n talousarvion ja tekee EU:n lainsäädäntöä koskevat päätökset yhdessä Euroopan unionin neuvoston kanssa. Parlamentti valitsee myös Euroopan komission puheenjohtajan; sillä on myös oikeus hyväksyä tai erottaa koko Euroopan komissio. Komissio on jäsenvaltioista riippumaton toimielin. Se koostuu 27 jäsenestä eli komissaarista, joita on yksi jokaisesta jäsenvaltiosta. Suomen komissaari kuluvalla kaudella on ollut Jutta Urpilainen.
Kansalaisen vaikutusmahdollisuus
EU voi toimia vain niillä aloilla, joilla jäsenmaat ovat luovuttaneet sille toimivaltaa, esimerkiksi talous, turvallisuus, kuluttajien oikeudet sekä maatalous- ja kalastuspolitiikka. Monet päätökset tehdään kuitenkin edelleen kansallisesti, kuten kulttuuri, kansanterveys, opetus ja koulutus. Kaikilla EU-kansalaisilla on oikeus esittää vetoomus Euroopan parlamentille mistä tahansa aiheesta, joka kuuluu unionin toimivaltaan.
Parlamentin jäsenet valitaan suorilla vaaleilla viiden vuoden välein. Kustakin maasta valittavien parlamentin jäsenten määrä on suhteutettu maan väkilukuun. Kesäkuussa 2024 EU-vaaleissa valitaan 720 meppiä, joista 15 paikkaa kuuluu Suomelle. Parlamentin jäsenet eivät muodosta ryhmiä kansallisuutensa vaan Euroopan laajuisten poliittisten ryhmittymien mukaan, joita parlamentissa on seitsemän. Europuolueita on kymmenen ja niiden jäseniä ovat kansalliset puolueet.
Vuoden 2019 vaaleissa äänestysprosentti Suomen osalta oli 42,7. Tulevissa vaaleissa äänestysinnon odotetaan olevan korkeampi. Erityisen aktiivisia äänestäjiä ovat yli 65-vuotiaat. Tämän ikäryhmän osuus EU:n väestöstä on noin viidennes; ennusteiden mukaan se tulee kasvamaan vuoteen 2050 mennessä 30 prosenttiin. Ikääntyvä Eurooppa on yhä enemmän agendalla myös päätöksenteossa. Tulevalla kaudella esimerkiksi sitoutumaton AGE Platform Europe -edunvalvontajärjestö pyrkii vaikuttamaan ikätasa-arvostrategian täytäntöönpanoon sekä EU:n tason oikeussuojan ikäsyrjintää vastaan laajennettavaksi työelämän ulkopuolelle. Euroopan komissio julkaisi syksyllä 2022 uuden hoiva- ja hoitostrategian, jonka valmisteluissa AGE oli mukana.
Kokemuksia järjestelmän sisältä
SDP:n entinen kansanedustaja, kirjailija Lasse Lehtinen istui Euroopan parlamentissa kaudella 2004–2009.
– Jos EU:ta ei olisi, sellainen pitäisi keksiä. Se sai aikaan, että ihmiset, tavarat, pääomat ja osittain palvelutkin liikkuvat vapaasti maasta toiseen. Se on valtava saavutus. Ennen kaikkea EU on kuitenkin yksi maailman historian onnistuneimmista rauhan hankkeista.
Seuraavan viisivuotiskauden tärkein yksittäinen tehtävä liittyykin Lehtisen mukaan juuri puolustukseen ja turvallisuuteen. Hän luottaa tässä varttuneemman äänestäjäkunnan maanpuolustustahtoon.
– Parlamentilla on valta päättää, että Ukraina saa Euroopalta kaiken mahdollisen avun.
Meidän täytyy tehdä kaikkemme tämän tavoitteen saavuttamiseksi ja se lähtee ehdokkaan valinnasta.
Yhtenä EU:n haasteista Lehtinen pitää ylisääntelyä. Omiin kokemuksiinsa viitaten hän kuitenkin muistuttaa, että asioihin voi vaikuttaa, mutta pitkää pinnaa se vaatii. Monen vuoden tuloksena Euroopan parlamentti hyväksyi aikoinaan Lehtisen mietinnön tilaajavastuusta.
– Minun vinkkini tuleville mepeille on, että asioihin pitää puuttua niiden valmisteluvaiheissa. Ahkera, täysjärkinen ja isänmaallinen verkostoituja pärjää kyllä hyvin. Silloin tulee Suomenkin asiat hoidettua.
LAATIKKO
EU-vaalit järjestetään Suomessa sunnuntaina 9. kesäkuuta 2024. Ennakkoäänestys järjestetään Suomessa 29.5.–4.6.2024 ja ulkomailla 29.5.–1.6.2024.
Artikkelin on kirjoittanut toimittaja Hanna Ojanpää. Artikkeli on osa Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n toteuttamaa ja Eurooppa-tiedotuksen tukemaa Tunne EU ja vaikuta! -hanketta. Hanke tuottaa tietoa EU:sta ja EU-vaaleista sekä kannustaa ikääntyneitä äänestämään vaaleissa.