EETU ry oli keväällä EU-vaalien alla aktiivisesti tuomassa esille omia tavoitteitaan ikääntyvien eurooppalaisten oikeuksista hyvään elämään. Nyt järjestöä kiinnostaa, kuinka nämä teemat elävät meppien arjessa mukana. Sähköpostitse lähetyssä kyselyssä suomalaisilta EU-parlamentaarikoilta kysyttiin seuraavaa: Aiotko pitää ikääntymiseen liittyviä teemoja esillä EU-parlamentissa kuluvalla vaalikaudella? Jos, niin minkälaisia teemoja ja miten? Mikä omasta mielestäsi on ikäihmisten asema nyky-yhteiskunnassa, Suomessa ja muualla EU:ssa? Mikä sinua erityisesti huolestuttaa ja mitä asialle tulisi tehdä?
Vastauksia tuli yhteensä viideltä mepiltä (n=15). Puoluetaustoista riippumatta enemmistä vastaajista jakoi näkemyksen, että ikääntyvistä huolehtiminen on EU:n yhteinen asia.
Aktiivisen elämän tukeminen
Suomalaisten meppien iäkkäin edustaja Eero Heinäluoma (SDP) sanoo väestörakenteen ikääntymisen tarkoittavan suurempia palvelutarpeita. Hän korostaa, että myös ikäsyrjinnälle on saatava loppu.
– Kun eliniän odote kasvaa, on terveiden ja elämänlaadussa hyvien vuosien määrään syytä kiinnittää huomiota. Asumisen helpottaminen muun muassa julkisilla rakennusavustuksilla tulee olemaan viisivuotiskauden yksi teema. Samalla meidän on voitava kannustaa heitä, jotka vielä haluavat antaa panoksensa esimerkiksi työmarkkinoilla. Viidesosa 65–74-vuotiaista EU:ssa osallistuu vapaaehtoistyöhön. Yli 75-vuotiaat ovat myös tutkitusti aktiivisia, kun heidän terveytensä sallii. Tätä myönteistä aktiivisuutta haluan tukea.
Elsi Katainen (keskusta) kuuluu tällä parlamenttikaudella maatalouden ja maaseudun kehittämisen sekä aluekehityksen valiokuntiin. Hänen mielestään jokaisella on oltava mahdollisuus hyvään elämään siellä, missä itse haluaa asua.
– Terveydenhuollon kriisi vaikuttaa ennen kaikkea ikääntyvään väestöömme. Pyrin pitämään huolta erityisesti maaseudun ja haja-asutusalueiden elinvoimasta. On tärkeää, että elintärkeät ruoka- ja terveyspalvelut ovat kaikkien saatavilla, yhteisöjä ja sosiaalista näkökulmaa unohtamatta. Myös liikkumisen turvaaminen ja hyvät digipalvelut on oltava osa kaikenikäisten arkea kaikkialla Suomessa ja Euroopassa. Digitalisaation kasvaessa tulee huomioida ikääntyvien kansalaisten erilaiset tarpeet ja lähtökohdat käyttää tietoteknisiä palveluita.
Eläkkeet ja hoiva on turvattava
Jussi Saramo (Vas.) totesi olevan huolissaan ajatuksesta, jossa pohjoiseurooppalainen hyvinvointivaltio hylätään ja ihmiset jätetään oman onnensa nojaan.
– Olemme rikkaampia kuin koskaan, meillä on varaa hoitaa sekä palvelut että eläkkeet jatkossakin. Eläkejärjestelmiä ei pidä yhtenäistää tavoilla, jotka uhkaisivat toimeentuloa. Vanhuspalveluita ja terveydenhuoltoa on vahvistettava kaikille kuuluvana laadukkaana oikeutena, ei vain markkinoiden ja voitonteon maksimoinnin armoilla olevana välttämättömänä pahana.
– Yksinäisyydestä on tullut kansansairaus eivätkä yhteisöt enää pidä kaikkia mukana elämän syrjässä. Meillä on yhteinen vastuu Suomea ja Eurooppaa rakentaneista sukupolvista, vasemmistoliiton Merja Kyllönen painottaa. – Henkilökohtaisesti aion keskittyä erityisesti omaishoitoon, senioreiden elämänmittaisen tuen ja avun varmistamiseen sekä Alzheimerin hoidon ja aivoterveyden kuntoutukseen, hoitoon ja ennaltaehkäisyyn.
Sebastian Tynkkynen nousi EU-parlamenttiin perussuomalaisten listalta. Ikääntymiseen liittyvät teemat kuuluvat Tynkkysen mukaan ensisijaisesti jäsenvaltiolle, eikä EU:n pidä kahmia näissäkin valtaa itselleen. Erityisesti häntä huolettaa romahtanut syntyvyys ikäihmisten ja eläkejärjestelmämme ylläpidon näkökulmasta.
– Jotta hyvinvointiyhteiskunta saadaan säilytettyä, Suomen talous pitää saattaa ensin kestävälle pohjalle. Tulemme myös tarvitsemaan lisäkäsiä hoiva-alalle, jotta ikääntyvästä väestöstä pystytään pitämään huolta. Hoiva-alan työvoimapula tulee olemaan entistäkin suurempi ongelma tulevaisuudessa, joten esimerkiksi panostukset alalle pyrkivien koulutukseen ovat välttämättömiä.
Seis ikäsyrjinnälle
Kyselyn ulkopuolelta kokoomuksen riveistä varasijalta parlamenttiin nousseen Sirpa Pietikäisen yksi kantavista teemoista on inhimillinen Eurooppa. Hän toivookin, että ikääntyminen nähtäisiin myös iloisena asiana.
– Ikääntyvä väestö on valtava voimavara, on kyse sitten isovanhemmuudesta, vapaaehtoistyöstä tai kokemusperäisestä viisaudesta, hän muistuttaa. – Nyt sen sijaan puheissa toistuu hoivataakkaa ja eläkepommia. Se on valtavan syrjivää kielenkäyttöä emmekä edes huomaa sitä.
Pietikäinen on toiminut varapuheenjohtajana AGE-verkostossa ja aikoo jatkaa tiivistä työskentelyä sen parissa edelleen.
– Vaikka olen konkari jo itsekin, en kuitenkaan ole vielä kahdeksankymppinen enkä tunnista kaikkia ikääntymiseen liittyviä haasteita. Olkaa siis rohkeasti yhteydessä, Pietikäinen kannustaa seniorijärjestöjä ja -kansalaisia.
Artikkelin on kirjoittanut toimittaja Hanna Ojanpää. Artikkeli on osa Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n toteuttamaa ja Eurooppa-tiedotuksen tukemaa Tunne EU ja vaikuta! -hanketta.